Eräs teitä ärsyttävistä piirteistäni on se, että olen harvoin väärässä. Taas kerran saan vilpitöntä vahingoniloa todistaessani sen. Mutta johdannoksi:
Olen blogeissani sinnikkäästi väittänyt, että suvaitsevaisto tietoisesti valehtelee uskotellessaan kaikkien maahanmuuttokriittisten oleva rasisteja. Valhe jatkuu niin, että kaikki rasistit äänestävät persuja, josta taas muka loogisesti seuraa, että kaikki persut ovat rasisteja.
Tästä ajatteluketjusta saa voimansa posthusuismiksi nimetty ääriliike, jossa kaikki keinot ovat sallittuja, mikäli ne vain riittävästi loukkaavat persvakomiehiä, heidän pottunokkaisia ystäviään ja kaikkia yhdyssanavirheisiin sortuneita.
Väite jokaisen maahanmuuttokriittisen rasistisista motiiveista on röyhkeä ja samalla äärimmäisen loukkaava. Mutta se on toki tarkoituksin, olla mahdollisimman loukkaava.
Epäilen, että se on samalla ”edistyksellisen” ääripään ainoa agenda: Pyrkiä loukkauksilla kurmottamaan mahdollisimman monta tavallista suomalaista. Se tuottanee heille samaa iloa, mitä Toukolan pojille tuotti veljesten pilkkaaminen Aleksis Kiven suhteellisen tunnetussa teoksessa. Sitä sanotaan ylimielisyydeksi.
Olen siis aina tiennyt, ettei väite toisinajattelevien rasistisuudesta pidä paikkaansa. Toki poikkeuksiakin löytyy. Yleistämällä parin häiriintyneen tekemiset, ääripäiden sodan saa kätevästi jatkumaan. Mutta se on pässeillä ratsastamista, eikä todista mitään.
Nyt ne todisteet.
Maria Ohisalo haluaa Kreikan pakolaisleireiltä 175 lasta Suomeen turvaan.
Oletteko kuulleet maahanmuuttokriittisiltä tahoilta hirveästi vastustamista tai rasistista mekkalointia asian tiimoilta? Juu, ette. Sitä ei kuulu, koska Ohisalo toimii juuri niin kuin vastuullisen ihmisen kuuluukin. Hän haluaa viattomia lapsia turvaan vaarasta ja kurjuudesta.
Kuka ei haluaisi?
Silloin kun asia on oikea ja rehellinen, suomalaiselta löytyy sydäntä toisten hädälle. Tämä on ollut aina tiedossani.
Mutta jos harkiten ja röyhkeästi valehdellaan – niin kuin 2015 vyöryssä tehtiin – silloin ”suvaitsevaisuutta” löytyy vain ääliöiltä, jotka eivät erota toisistaan tosiasioita ja fuulaa.
Kun ihminen tulee höynäytetyksi – niin kuin puolet kansasta silloin tuli ja vihermuumit eritoten – hän ei ikinä kykene sitä täydellisesti nielemään. Se vaivaa häntä kuin pukama. Sellaisen hiertämänä löytää äkkiä syyn nolouteensa jostakin toisesta. Ja niinhän siinä kävi.
”Syylliset” – eli totuudesta kertoneet – leimattiin kylmästi rasisteiksi, ettei oma hölmöys olisi liian näkyvää. Näitä leimattuja sitten mustamaalattiin kilpaa mediassa. Jotkut saivat jopa potkut töistään. Minäkin blogistin roolistani. Heitä pyrittiin eristämään ja pilkkaamaan, haastettiin käräjille...
Joistakin toki tuli kansanedustajiakin. Onneksi.
Henkilökohtaisesti toivoisin, että lapsia ja vanhuksia pääsisi leirien surkeudesta tänne huomattavasti suurempi määrä kuin nuo Ohisalon ehdottomat 175. Esimerkiksi 1750 olisi alkuun ihan sopiva, ja huomattavasti suurempikin luku käy.
Mutta vain sillä ehdolla, ettei kyseessä ole taas valhe. Että turvapaikkaa tarvitsevan lapsen statuksella maahan marssiikin jo muutaman vuoden Euroopassa kuljeskelleita parrakkaita kännykkämiehiä.
Juhani Kuosmanen
PS. Mikäli kopioit FB-sivulleni "todisteeksi" jonkin netistä kaivamasi poikkeuksen, et ole ainoastaan pässeilläratsastaja, vaan ihan oikea pässi.