Meillä oli unelma. Pariisin ruumiskasa tappoi sen. Ainakin minulta. Ainoa järkevä suhtautumistapa maahanmuuttoon ja hallitsemattomaan siirtolaistulvaan lienee kyynisyys.
Suomalaiset, epäilkää sitä kaunista loruilua, mitä mediassa muuttovirran ympärillä esiintyy. Suoranaista valhetta ja asioiden räikeää kaunistelua on liikkeellä noin sata kertaa enemmän kuin totuutta.
Mutta edes hieman totuuttakin: Supon mukaan maassamme on jo yli 20 Suomeen palannutta ISIS – taistelijaa. Saavat varmaan parasta aikaa kriisiterapiaa sotatraumoihinsa sen sijaan, että tuomittaisiin osallisuudesta hirmutekoihin ihmiskuntaa vastaan – tai edes poistettaisiin maasta. Unelmana tietenkin on, että kotoutuisivat…
Ja unelmoijat, please, älkää vähään aikaan pitäkö kovin äänekkäitä puheita suvaitsevaisuudesta ja kulttuurien ja uskontojen auvoisesta rinnakkain elosta, en halua kuunnella. Pitäkää taukoa loruilusta. Sadut riittävät toistaiseksi. Älkääkä sanoko, että islam on rauhan uskonto. Se ei ole sitä millään tasolla. Älkää sanoko niin, jos yhtään kunnioitatte vainajien läheisiä. Valehteleminen ei ole kunnioittavaa.
Rauhan uskontoja ei ole. Ei myöskään kristinusko eikä juutalaisuus. On vain sodat ja massamurhat pyhittäviä uskomusjärjestelmiä, joihin ihminen aivopestään silloin kun hän on kykenemätön vastustamaan, eli lapsena.
Maailman historian pahimpiin hirmutekoihin yltäneet uskomukset ovat kaikki syntyneet samalla seudulla. Ja se seutu on ollut viimeiset kolme tuhatta vuotta ihmisveren värjäämä eikä rauhoitu ennen kuin houreet jumalista ja niiden paremmuudesta katoavat.
Näistä kolmesta Lähi-Idässä syntyneestä uskonnosta jokainen palvoo suurin piirtein samanlaista skitsofreenista jumalhirviötä, johon on ympätty ihmisluonteen psykopaattisimmat ominaisuudet. Se, että pyhissä kirjoissa vastapainoksi lässytetään myös muutama rivi rakkaudesta, ei muuta niiden psykopatologista luonnetta miksikään.
Ihmiset sanovat pokkana: Minun uskontoni on rakkauden uskonto, se ei kehota väkivaltaan. Miten hölmö voi olla? Siinä vaiheessa kun sinun uskontosi muuttuu meidän ja teidän uskonnoksi, jonka arvoja täytyy puolustaa, olemme jokainen (jos uskomme) valmiita tappamaan vääräuskoisia. Näin on aina käynyt ja tulee käymään. Ja molemmilla puolin rajaa ihmiset vilpittöminä kohottavat kätensä oman jumalansa puoleen ja pyytävät siunausta tapporetkelleen.
Sellaisia uskonnot oikeasti ovat. Unohtakaa se näennäinen rakkauslässytys. Vain ilman uskontoa voi oikeasti ja syvästi rakastaa lähimmäistään. Uskonto ei anna tilaa rakkaudelle, sillä rakkaus vaatii vapautta, mielen vapautta.
Uskonto vangitsee mielen omien dogmiensa kahleilla – ja pystyttää vangitsemistaan ajatuksista ihmismieleen edustamansa epäjumalan kuvan. Eikä sellainen ihminen enää koskaan ole vapaa. Uskovaisuus ja mielen vapaus ovat toisensa poissulkevia. Joko niin tai noin, mutta ei molempia yhtä aikaa. Toistan: Ei molempia yhtä aikaa.
* * *
Arman Alizad ehätti jo (monen muun tavoin) Facebookissa julistamaan: ”Iskujen tekijät eivät oo muslimeja ne on terroristeja. Piste”
Nyt en viitsi olla edes kohtelias tuollaiselle naiiviudelle. Juuri tuollainen paskalässytys mahdollistaa seuraavat ruumiskasat. Jos et keksi muuta sanottavaa, niin ole hiljaa ja sure uhreja. Älä helvetissä tule väittämään, ettei TAASKAAN ollut kyse islamista, vaikka teon tekivät juuri sen uskonnon kiihkeimmät kannattajat. Ampuessaan viattomia he huusivat: Allahu akbar!
Kristityt ovat huutaneet kautta historian tappotouihuissaan samaa: Jumala on suuri!
Jussi Juhani
PS. Joo, tiedän. Muistelette kommunismin ja natsismin hirmutöitä ja onnistutte niillä vähättelemään uskontojen rikoksia ihmiskuntaa vastaan. Tiedoksenne: Myös kommunismi ja kansallissosialismi ovat uskontoja. Mieleen rakennettuja uskomusjärjestelmiä, joilla on omat jumalkorvikkeensa, pappinsa ja pyhät rituaalinsa