Yritin maksaa Nordean kautta varausmaksun Kanarialta varaamastani bungalowista. Vuokranantajana espanjalainen yksityishenkilö. Hänen IBAN-tilinumeronsa, nimensä ja osoitteensa kävivät ilmi pankkiin välittämistäni tiedoista, ne olivat OK. Nordea ei silti suostunut välittämään maksua. Kinusivat vielä lisätietoa maksunsaajasta, mm. syntymäaikaa, kansallista sotua ja sen sellaista.
Lähetin vuokranantajalle mailin, jossa kerroin, ettei pankki suostu välittämään rahasummaa, ellei noita lisäselvityksiä saada. Vastasi juuri niin kuin odotinkin: Ei aio lähettää tuntemattomalle ulkomaiselle pankille henkilökohtaisia ja väärinkäytöksille alttiita tietojaan.
No, yritän järjestää asian toisin, koska haluan juuri sen bungalowin ja tiedän, että tyypillä on jono vuokralaisehdokkaita odottamassa, ellen minä ota.
Miksi kerroin tämän? Ihan vain, että voin sanoa: VMP!
Episodi selvensi minulle, etten enää voi Nordean kautta hoitaa ulkomaanmaksuja yksityishenkilöille. Sillä niin täydellisiä ääliöitä ei muualla maailmassa kasva, että lähettelisivät arkoja henkilötietojaan ulkomaisille pankkivirkailijoille käytettäväksi ties mihin.
Mutta Suomessa kasvaa. Meitä jopa johtaa sellaiset.
Uusi tiedustelulaki oikeuttaa käytännössä kenet tahansa poliisilaitoksella tai tullissa pyörivän nilkin tarkistamaan sähköpostini ja kuuntelemaan puhelintani. Vaikka silkasta uteliaisuudesta. Esittää vain muka tutkivansa jotakin ja se riittää. Hyytävää.
Mutta vieläkin karmeampi kyttäyslaki on tulossa, eikä sen vuoksi kukaan ole menossa lakkoon. Hallituksen esitys uuden rahanpesudirektiivin toimeenpanosta on uskomaton. Siinä suomalaisia koskeva tirkistelylainsäädäntö ollaan viemässä paljon pitemmälle kuin EU-direktiivi edellyttäisi.
Kela, poliisi, verottaja, konkurssiasiamies, tulli, rahanpesua valvova viranomainen ja ulosottomies pääsevät katsomaan rikoksesta epäillyn - tai muuten vain viranomaisia kiinnostavan tyypin - tilitiedot ja –tapahtumat suoraan nappia painamalla.
Saatte uskoa, että kuhina käy, kun virkeiden valvojatoveriemme näppäimistöt alkavat rapista, jotta naapurin poikamies-Paavosta saadaan viimeinkin selvyys: Mitä syö, mitä juo, ostaako kondomeja vai veteleekö paljaalla…
Tilitapahtumat nimittäin ovat aika intiimijuttu. Sieltä näkee periaatteessa ihmisen koko elämän. Onko rasvamaksatyyppiä, syökö lihaa vai ituja, matkustaako, käykö peräti ravintoloissa, laittaako rahaa äpärälapselleen, ostiko uudet renkaat vai luisteleeko sakkopinnoilla.
Jos mahdollista, niin tilitietoja vieläkin intiimimpiä ovat terveystiedot. Että onko pukamia, endometrioosia, erektiohäiriöitä ja viiraako päästä. Näitä tietoja voi periaatteessa katsella jo nyt melkein kuka tahansa utelias. Omakanta on sen tietokannan nimi, jolla uteliaat hoitsut ja sairaalan siivoojat viihdyttänevät jo itseänsä.
Poliisit ovat sivumennen sanoen menetelleet aina niin. Siis viihdyttäneet itseänsä tutkimalla löytyykö naapurien ja tuttujen menneisyydestä merkintöjä poliisin omista tietokannoista. Mistäkö tiedän? Yksi hyvä ystäväni, joka teki pitkän uran poliisina, kertoi. Todisti väitteensä luettelemalla muutaman putkareissuni. Tiesi niistä, vaikka viimeisestä oli silloin kulunut aikaa jo kolmisenkymmentä vuotta.
Vaikka te, rakkaat nassut, luotattekin viranomaisiin, niin minä en. En epäile, vaan TIEDÄN, että noita kaikkia edellä mainittuja viranomaisurkintajärjestelmiä tullaan käyttämään väärin niin paljon että palvelimet vinkuvat. Sellainen on ihminen.
Ja sen lisäksi kaikki se kansainvälisille palvelemille meistä itsekustakin ikuisesti tallentuva paska. Mitä tuli netissä pikaistuksissasi sanottua kymmenen vuotta sitten… tykkäsitkö eliitin mielestä väärän ihmisen vuodatuksesta… laitoitko kuvan, jossa persvakosi melkein näkyy… Kaikkea tuota voidaan käyttää raskauttavana todisteena sinua vastaan, jos joudut tosi mulkun kynsiin.
Miten ihmeessä ihmismieli pystyttiin manipuloimaan sellaiseksi, että se hyväksyy kaiken tuon? Että yksilö vapaaehtoisesti luovuttaa tunteettomalle koneistolle mielekkään ihmiselämän tärkeimmät peruspilarit: yksilöllisyytensä, vapautensa ja intimiteettisuojansa?
Ja vieläpä niin, ettei kukaan saa mitään todellista tilalle. Turvallisuus? Älkää naurattako. Se on pelkureita varten eikä pelkuri elä. Ainoastaan pelko elää hänessä ja se on eri asia.
Mistä putkahti tämä uusi ihmisrotu, joka tuollaiseen alistuu? En usko, että yksikään viisikymmenluvulla syntynyt kuuluu heihin. Minä en ainakaan.
Näin on kuitenkin jo käynyt. Kansalaisista on tullut tarkkailukarjaa, jota ohjataan etäsähköpiiskalla. Ja te vain hymyilette. Alan vahvasti epäillä sitä onnellisuustutkimusta, jossa suomalaiset nousivat ykköseksi. Ehkä siinä tutkittiinkin lobotomiaoireiston yleisyyttä tässä maassa. Voitimme.
Jussi Juhani