Räsäsen Päivi on muuten fiksu, mutta fundamentalistinen menninkäisoppi tyhmentää hänet aika ajoin. Se on kuin lievä epilepsiakohtaus. Yllättää Päivin ja muut fundamentalistit aina, jos joku mainitsee sanan homo. Toki abortti-sanakin saa porukat nytkimään. Samoin eutanasia.
Reaktiot johtuvat lapsuuden kirkkomatkoilla alitajuntaan pesiytyneestä viruksen kaltaisesta uskontomeemistä. Se on vallannut aivokudoksessa kohdan, jossa muilla sijaitsee logiikka ja myötätunto. Tauti on käytännössä parantumaton.
Päivi ja piispat kutsuvat menninkäisoppiaan juhlavasti kristinuskoksi. Toistaiseksi sille ei ole olemassa omaa tautiluokitustaan, joten kutsukoot sitten vaikka niin.
He kiistelevät keskenään vielä niinkin keskiaikaisesta aiheesta kuin salliiko Oikea Oppi homojen ja lesbojen marssia julkisesti ja helskytellä symbaalejaan vai ei. Opin pääteos, Raamattu, ei ainakaan sellaista irstautta salli, se on fakta. Siitä Päivi lähetti todisteeksi po. opuksesta kopioidun otteen.
Siellä seisoo selvästi, että Raamatun Jumala on jo ajat sitten hylännyt sekä homot että lesbot omaan saastaisuuteensa, koska himoissaan ”naispuolet ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen” ja ”miespuolet ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet riettautta”.
Lisään itse, että sanotaan Raamatussa näinkin: ” Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. "
Raamatussa on muitakin kohtia, joissa homous yksiselitteisesti tuomitaan. Samoin toki tuomitaan myös naispappeus ja sunnuntaityö. Taitaapa olla sellainenkin kohta, jossa kuukautisvuotoinen nainen tuomitaan saastaiseksi. Että sellainen pyhä kirja.
Päivin ja muiden fundamentalistien homonärkästys perustuu siihen järjettömään uskoon, että Raamattu on peräti Jumalan sanaa eikä pelkkä neuroottisten muinaisheebojen sepite. Monet uudenajan papit jo kyllä tietävät sen sepitteeksi - niin kuin minäkin - mutta he eivät voi sanoa sitä ääneen kuten minä voin. Siksi kristinuskoksi nimetty hölmöys jatkuu.
Jos Pappi sanoisi, ettei usko Raamattuun tai Jumalaan, hän olisi nopeasti entinen pappi eikä seurakunta enää järkkäisi hänelle luxusasuntoa ja uutta Skodaa. Hän ei myöskään voisi enää esittää Jumalan sijaista herkässä tilassa oleville mummoille. Silloin hän menettäisi tunteista hienoimman: Olla tärkeä ja erityisen arvostettu ihmisten silmissä, muita pyhempi ja parempi.
Jos olisin pappi, en pukahtaisikaan tietämästäni tosiasiasta, että koko kristinusko perustuu lähinnä hölynpölylle ja viimeinen kristitty kuoli ristillä.
Jos pukahtaisin, en voisi enää seisoa pönäkkänä runsaiden pitopöytien äärellä hymyillen maireasti kuin jälkeenjäänyt delfiini - ja leikkiä tietäväni jotakin, mitä muut eivät tiedä.
Niinhän papit tekevät. Hakeutuvat hautajaisissa ja häissä seisomaan näkyvälle paikalle teekuppi kädessään ja muikistavat naamalleen ilmeen, jonka luulevat kuvastavan jeesusmaista laupeutta ja nöyryyttä. Itse olen hymyillyt sillä tavoin viimeksi yli kolmekymmentä vuotta sitten. Delirium-kohtauksessa.
Vaikka en Päivin fundamentalistisista sairauskohtauksista tykkääkään, tykkään hänestä muuten. Samoin Sari Essayahista. Vilpittömällä lapsenuskolla on näköjään sellainen vaikutus, että se tekee ihmisestä suorapuheisen ja rehellisen. Molemmat mainitsemani kristityt naisoletetut ovat sellaisia. Se on erittäin kunnioitettava ominaisuus patologisten valehtelijapoliitikkojen joukossa. Essayahista saisimme muuten Suomeen loistavan presidentin. Ehdotankin häntä virkaan jo nyt, että olen ensimmäinen.
Joten kaikesta huolimatta pisteet Päiville. Olet homoista tuota mieltä ja rohkenet sanoa sen ääneen. Se on kunnioitettavaa näinä vihapuhenoitavainojen aikoina. Olkoonkin niin, että mielipiteesi ei ole omasi, vaan lapsena aivoihin istutetun meemin muodostama sanallinen pakko-oire.
Jussi Juhani