Ällistysnauru on oma lajinsa. Se pullistaa silmiä ja nostaa aivopainetta. Angry Birds –elokuvan arvioinnit melkein posauttivat pääni, hekotin niin. No, itsensä tärviölle nauraminen tekee myös hyvää. Putsaa kuonat tajukopasta ja kirkastaa silmät. Näkee selkeämmin maatamme ja Eurooppaa riivaavan vainoharhan määrän. Rasismiin liittyvää paranoiaa on liikkeellä enemmän kuin ripuloivien norovirusta.
Luin Iltasanomista arvelun, että Angry Birds –elokuvan voi tulkita muukalaisvastaiseksi ja rasistiseksi. Niin kuulemma on jo maailmalla tehty ja niin tekee blogissaan myös suomalainen elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen. Hän näkee animaatiossa mahdollisuuden rasismitulkinnalle:
”Tämä on tarina omavaraisesta lintukodosta sekä pahantahtoisista maahantunkeutujista…”
Kalle Kinnunen tulkitsee lisää:
”Vihaa puhkuva, yhteisön ulkopuolelle ajautunut maahanmuuttokriitikko on oikeassa: laivalla saapuneet ”ne” ovat troijan hevosia.”
Just joo. Hieno tulkinta Kinnuselta. Oikein hieno. Vähän kuin väärin kuulluissa laulujen sanoissa. Biisissään Lumi teki enkelin eteiseen, Hector laulaa: Joku kantoi kukkia eteiseen ja Kalle kuulee: Joku kantoi ukkia eteiseen. Ymmärrettävästi Kalle on huolissaan ukeista tuon tulkintansa jälkeen. Olen ukki. Kiitos vain huolenpidosta, mutta yritän pärjätä omin avuin.
Oikeasti elokuvan juoni menee jotenkin näin:
Kilttien ja ystävällisten lintujen saarelle saapuu laivalasteittain vihreitä possuja, jotka teeskentelevät olevansa ystäviä. Linnut ovat iloissaan saadessaan seuraa. Ainoastaan vihanpuuskia saava Red suhtautuu tulokkaisiin heti varauksella. Hän aavistaa muukalaisten petollisuuden. Ja vaikka Redia ensin hyljeksitään, hän oikeassa: Possut ovat saapuneet tuhoamaan lintusaaren ja varastamaan ja syömään heidän munansa – eli lintujen lapset.
Myös Iltasanomien toimittaja, Taneli Topelius, näkee elokuvassa rasistisen viestin ongelman:
”… Angry Birds -animaation juoni todella tarjoaa helpot aseet nähdä sen tarina ja hahmot ennakkoluuloisin, maahanmuuttajavastaisin, terroristeja kaikissa muukalaisissa näkevin rasistisin silmälasein.
Vai niin. No jopas. Missä sellaisia laseja myydään? Finnkinon aulan popcorn-kopissako?
”Red näyttää olevan siis ihan oikealla asialla, kun hän kokee maahanmuuttajat uhkana. Se tekee hänestä elokuvan sankarin.”
Aha. Tarinasta siis löytyy myös Jussi Halla-ahon vastine: nuivan ärhäkkä, mutta kaukaa viisas Red-lintu. No, hölmö maailma tarvitseekin esikuvia, muuten se ei pärjää itsensä kanssa.
Lopulta taistelu saarella kuitenkin alkaa. Se on menoa possuille. Linnut käyttävät kaikki tunnetut ja uudet Angry Birds –temppunsa ja Redin kunnia palautetaan. Mutta ennen sitä, voi kauheata:
”Seikkailun puolivälissä tavataan Mahtikotkaksi kutsuttu jättilintu, jota Red on ihaillut lapsuudesta saakka.”
Siis kotka. Huomaatteko: k o t k a. Gauheeta!
”Kotka on kiusallinen symboli” väliotsikoi Iltasanomat Topeliuksen juttua ja jatkaa:
”Vahinko vain, että Mahtikotkan hahmon voi myös tulkita esittävän sotakoneistollaan mahtailevaa Yhdysvaltoja. Vielä pahempaa: myös natsit käyttivät kotkaa aikoinaan vaakunoissaan.”
AAARGH! Hohoo hehehe heeh… Et voi olla tosissas. Et helvetti voi! Sano, että pelleilet.
Että natsien kotkakin piti sotkea Rovion viattomaan lastenelokuvaan. Taideteokseen, jonka AINOA tarkoitus on viihdyttää tarinallaan katsojia ja tehdä yritykselle rahaa. Juoni on mikä on, aika tavanomainen, mutta että yhteys natsikotkaan ehkä olemassa… voi pyhä…
Hetkinen… nyt herää kyllä kysymys: Entä meidän erityissuojeltu maakotkamme? Sekin on kotka. Siis k o t k a. Pitäisikö elukkaa ruveta katsomaan uusin silmin? Onko suojeltu tietämättämme natsilintua? Nyt kaikki valveutuneet suvakit, pyssyt esiin, Joensuun liepeillä pesii taatusti yksi…
* * *
Huh huh. Joo. Maailma on hullu.
Mutta se ei vain silti mene yksinkertaiseen kaaliini, että miksi joka vitun asia pitää väkisin vääntää muukalaisvastaisuuden ja rasismin kauhisteluksi? Miksi pitää agitoida ihmiset näkemään mörköjä niissäkin kaapeissa, joissa ei ole muuta kuin lasten leluja? Kenen etu se on? Onko tarkoitus torpedoita jälleen yhden suomalaisen yrityksen menestystarina? Odotan vielä vihjailua, että Rovion nimi on varmaan Panaman papereissakin…
Mutta ennen sitä myöhäinen juonipaljastus vuonna 1937 julkaistusta Disneyn Lumikki ja seitsemän kääpiötä elokuvasta:
Muistanette, että kääpiöt veivät Lumikin mökilleen ja pitivät tätä siellä. Ai-van. Ymmärrättekö? Heitä oli seitsemän, eivätkä olleet nähneet naista vuosiin. Niinpä. Mitä luulette, että mökillä oikeasti tapahtui? Muistatteko Kölnin uudenvuodenyön? A i v a n.
Jussi Juhani