Joulupukki petti meidät. Lupasi lahjoja, mutta toi pelkän säkin. Säkkiin oli puhallettu lämmintä ilmaa, että se näyttäisi pulleammalta. Ennen joulua pukin vakuuttelu lahjojen runsaudesta sai monet uskomaan, että pian köyhällä on kystä kyllä.
Mutta jo pirtin kynnyksellä ilma karkasi säkistä ja puuf... ketuille meni. Taas. Lahjoja ei oikeasti ole eikä tule.
Pieneläkeläiset viettävät yhtä köyhän joulun kuin aiemminkin. Mahat kuristen. Vappuna luvattua satasta ei tipu. Hoivakodeissakaan mikään ei muutu. Makoillaan yhtä yksin kuin ennenkin. Samoissa vaipoissa koko juhlapyhät. Sillä hoitajapulan korjaaminenkin oli fuulaa. Kaikki oli.
Ei tuu satasta eikä tuu hoitsuja. Eikä muuten tule niitä työpaikkojakaan. Että työllisyysaste muka 75:een... Just. Tällä menolla?
Olen aivan varma, että entisetkin pestit alkavat aivan pian vähentyä. En nimittäin tiedä ainuttakaan yrittäjää, jolla olisi aikomus palkata lisäväkeä. Ei niin kauan kuin meitä johtaa hallitus, joka ei edes yritä pitää lupauksiaan, mutta sen sijaan ottaa velkaa ja myy kaiken mitä komerosta löytyy.
Ja palkkaa ministereille 15 uutta avustajaa puhaltamaan säkkeihin ilmaa!
Hallituksen avustajabudjettiin tehtiin sen vuoksi 80 prosentin korotus. Maksaa miljoonia. Summalla olisi palkannut hirmu määrän hoitajia. Mutta ei. Ministerin suu on mummon suuta tärkeämpi.
Kun vaalit pidettiin, kansaa vedätettiin höveleillä lupauksilla aivan kybällä. Ilman niitä valheita Rinteen hallitusta ei olisi. Toistan: Ilman valheita tätä hallitusta ei olisi.
Kun valtaan sitten päästiin, ei enää ollut niin väliä, vaikka Antti-pukki paljastuikin valepukiksi. Kukaan ei tässä maassa näköjään vaadi herraa oikeasti tilille. Petteri Orpon motkotuskin on niin vaisua, että eduskunnan tuuletinkin hurisee kovemmin.
Minä, ja muutama muu ihmisluonnetta tunteva blogisti, yritimme kyllä vaalien alla varoittaa Rinteestä. Että älkää nyt hyvänen aika ainakaan tuollaista ilmapallokauppiasta uskoko. Jo valtiovarainministerinä ollessaan hänen sanottiin olleen huonoin kaikista sitten itsenäistymisemme jälkeen.
Mutta alati etuja kalasteleva lottokansa ei varoituksille korvaansa lotkauttanut ja nyt meitä johtaa tyhjän säkin mies. Lupailija. Eikä kukaan suutu, vaikka mikään ei pitänyt paikkaansa.
Sellaista sanotaan suomalaisuudeksi. Kiltteydeksi ja hyväuskoisuudeksi.
Minä sanon sitä hölmöydeksi. Se menee näin: Lupaa minulle jotakin ja äänestän sinua. Jos et pidä lupauksiasi, syy on yksin minun, ei sinun. Minun siksi, koska menin retkuun. Taas. Heh. Olinpa hölmö. Anteeksi.
On tämä outo kansa. Antaa kusettaa itseään noin vain eikä saa siitä minkäänlaisia traumoja. Ei edes murjota. Jossakin muualla moinen pukki löytäisi itsensä ja tyhjän säkkinsä aika äkkiä pihamaalta. Pitäisi täälläkin. Tuollainen ihmisille valehteleminen ääniä saadakseen on yksinkertaisesti niin luihua.
Mutta ei. Kukaan ei protestoi, mellakoi, ei edes vaadi valepukkihallituksen vaihtoa. Oletteko te masokisteja kaikki? Jotain helkutin piilokommareita, jotka odottavat vasemmiston lupaamaa omaisuuden tasajakoa? Mutta kun tätä menoa ei jää mitään jaettavaa. Paitsi se säkki.
Pakko paeta taas huomenna metsään rauhoittumaan. Olen vanhempana tullut allergiseksi hölmöydelle. Metsäpalstallani on runsaasti korppeja ja muita varislintuja. Tykkään niistä melkein enemmän kuin ihmisistä.
Eräässä tieteellisessä testissä varislintujen todistettiin olevan huomattavasti koiraa älykkäämpiä. Korppia ei voi huijata kuin kerran, koiraa vaikka jatkuvasti. Olen varma, että korpit ovat myös fiksumpia kuin äänestäjät keskimäärin.
Jussi Juhani