Jari Sillanpää ajeli hörhönä. Veti kovimman luokan paukun ja hyppäsi rattiin. Sitten tuli ratsia. Pam! Ja kärsimys alkoi. Tai siis jatkui, mutta kimposi uudelle tasolle. Sille, jossa joko tuhoudutaan tai eheydytään. Ai niin, voi sitä jäädä pösilöksikin. Useimmat jäävät. Ihailen Jari Sillanpäätä. En hänen huumesekoiluaan, mutta muuten. Eikä tuo sekoilu vähennä…